Siirry sisältöön

Wappuhuumaa radion keinoin

Juuso: Regeradio 2024 toimi väylänä ulosmitata ääniaaltojen tuomat kerronnalliset ja ilmaisulliset mahdollisuudet. Päämääränäni oli syventää osaamistani radiolähetyksen tekijänä ja tutkia ääntäni ilmaisullisena instrumenttina.

Toteutin (Juuso Honkamäki) lähetyksen yhdessä kollegani Arttu Kivimäen kanssa, joka vastasi äänitystekniikasta ja äänen jälkikäsittelystä minun keskittyessä tarkemmin sisällöllisiin asioihin. Ideoimme, näyttelimme ja puuhailimme tasavertaiseksi luokiteltavassa yhteistyössä, jossa molempien näkemyksistä ja ajatuksista muovattiin 2 tuntinen kokonaisuus. Vaikka vyöllämme oli jo kosolti kokemusta viime vuotisen lähetyksen ansiosta, loi se myös omalta osaltaan painetta ja pakotti miettimään tarkemmin, miten lähetys tullaan viemään läpi.

Emme voineet tukeutua liikaa viime lähetykseen, vaikka se saikin hyvää palautetta. Päädyimme olla toistamatta liikaa itseämme, mikä oli osittain haastavaa, mutta palkitsevaa, koska uusi lähetys sai kehuja nimenomaan siitä, että se pystyi olemaan erilainen suhteessa edelliseen. Uuden etsiminen avasi myös uusia mahdollisuuksia, mikä konkretisoituu kaikista selkeiten lähetyksen “psykeosiossa”, jossa on hyvin vahvasti mukana radiokuunnelmalle tyypillisiä elementtejä. Tämä osio oli mielestäni kaikista onnistunein ja kaoottisuudessaan jopa tunnelmallinen, mikä sai minut vakavasti pohtimaan elementtien hyödyntämistä ja tutkailua myös jatkossa.


Arttu: Radioteatterin tekeminen Turun Wappuradioon

Edellisenä vuonna (23) teimme samanlaista radioteatterikokonaisuutta vastaavan kokonaisuuden, jonka tekeminen osoittautui mieluisaksi tekemiseksi. Vaikka molempien vuosien kokonaisuudet vastaavat samanlaista kaavaa noudattavaa radioteatteria, oli tänä vuonna tehty kokonaisuus aivan erilainen sisällöllisesti ja tekemisen tyyliltä.

Viime vuonna tehdessä lähdimme spontaanisti kokeilemaan oman äänen taltiointia ja alkeellista kuunnelmalle tyypillisen äänen jälkikäsittelyä. Emme oikein noudattanut mitään tekemisen kaavaa tuolloin, mutta siitä viisastuneena tänä vuonna tekeminen rutinisoitui hyvinkin äkkiä. Opimme viime vuoden puutteista ja lähdimme alusta asti paikkaamaan niitä. Tällaisia asioita oli esimerkiksi tuotannon selvä aikatauluttaminen, yhteisen suunnan määrittäminen luovassa tekemisessä, yhteisen suunnan määrittäminen radion yleisilmeestä.

Tekeminen edelleen omalla tavalla noudatti viime vuotista “vapaata tekemistä” siinä, että emme edelleenkään noudattanut kiveenhakattua suunnitelmaa vaan saatoimme lyhyessä ajassa kääntää tulevan sisällön päälaelleen. Uskon, että siinä juurikin piilee tekemisen ilo.

Tällä kertaa panostin äänisuunnittelijan näkökulmasta paljon enemmän tunnelman luontiin. Esimerkiksi monissa “kohtauksissa” loin immersiivistä äänimaisemaa, joka tukee tapahtumakohtausta. Esimerkiksi “lentokenttäkohtauksessa” kaivoin lentokentälle kuuluvaa vapaasti käytettävää äänimaisemaa. Tällöin myös kertojaäänessä kuului erilainen puheäänen käsittely, joka tuki äänellistä tilaa.