Ponipodi-podcastin esituotanto

Projektin tarkoituksena oli suunnitella, käsikirjoittaa ja pohtia rakenne YouTubessa julkaistavalle, hevosaiheiselle podcast/video -hybridille. Esituotannon ja suunnitelman pohjalta olisi helppo lähteä toteuttamaan kuvauksia.

Olen pienestä pitäen ollut hevosihminen, ja kiinnostunut luonnollisesti kaikista hevosiin liittyvistä asioista. Hevosala on tällä hetkellä murroksessa, jossa vanhoja vallitsevia uskomuksia ja ajatuksia rikotaan.

Media-alan opintojeni aikana huomasin, että YouTubesta puuttuu tämänkaltaista sisältöä. Spotifyyn myös hevosaiheiset podcastit ovat löytäneet, mutta YouTuben puolella videot koostuvat lähinnä hevosharrastajien omista my day -tyyppisistä videoista. Halusimme luoda hevosihmisille monipuolista sisältöä, joka esittelee harrastusta laajasti, ja pohtii muun muassa kysymyksiä; miten eri tavoin hevosten kanssa voi harrastaa, ja mikä on tänä päivänä eettistä ja hyväksyttävää? Lisäksi suunnittelimme tulevia jaksojen aiheita, joita olisivat esimerkiksi varusteet, ruokinta ja hevosen kehonhuolto.

Meidän tarkoituksemme ei ole tuoda valmiita vastauksia pureskeltuina, vaan saada katsojat pohtimaan ja muodostamaan omat mielipiteensä.

Suunnitelmista tekoihin

Värväsin projektiin kaksi ystävääni, joista toinen on intohimoinen hevosharrastaja ja toinen intohimoinen kuvaaja. Löimme viisaat päämme yhteen ja aloimme suunnittelemaan videota, joka koostuisi hevosalan harrastajien ja ammattilaiset haastatteluosuuksista, sekä meidän kahden, tavallisen harrastajan omasta pohdinta- ja keskusteluosuudesta.

Suunnitteluvaiheessa pohdimme ensimmäiselle jaksolle aiheen, videolle rakenteen ja haastateltavat, sekä haastattelukysymykset. Aiheena on harrastuksen aloittaminen, joka yleisemmin tapahtuu ratsastuskoulussa. Ensimmäisen jakson haastateltavat olivat molemmat hevosalan yrittäjiä, mutta heidän tapansa harrastuksen aloittamisen suhteen poikkesivat hieman toisistaan.

Haasteet ja lopputulos

Projektin haasteellisin osuus tuntui olevan aikataulujen yhteensovittaminen. Jokaiselle oli selkeät sävelet vastuualueista, joten jonkin verran työtä pystyi kukin tahollaan tekemään. Halusimme kuitenkin pöydän ympärillä yhdessä suunnitella, ja testata yhdessä tekniikka. WhatsApp-ryhmä toimi hyvänä ajatuspajana – sovimme heti alkuun, että idean tullessa tuikataan se välittömästi ryhmään muiden silmille, jotta idea ei unohtuisi. Näin jalostui paljonkin hyviä ideoita.

Projektin lopputulema oli se, jota tavoiteltiinkin. Käsikirjoitusten ja suunnitelmien pohjalta lähdimme kuvaamaan ja työstämään ensimmäistä jaksoa. Koska jakson teko itsessään ei kuitenkaan ollut osa projektia, jätän sen tässä sen huomiotta. Käsikirjoitus helpotti sekä kuvaamistyöskentelyä, että haastattelun aiheuttamaa jännitystä, kun paperilla oli jo pyritty etukäteen ottamaan muuttuvat tekijät huomioon. Käsikirjoittaminen ei tarkoita, etteikö tilanteessa voisi soveltaa, vaan se itseasiassa antaa sille paremman mahdollisuuden. Kokemattomana haastattelijana on helpompi keskittyä, kun voi tarvittaessa luntata paperista.